15/02/2016

How To Be Single


Ohjaaja: Christian Ditter
Ensi-ilta: 12.2.2016
Pääosissa: Dakota Johnson, Rebel Wilson, Alison Brie & Leslie Mann


On olemassa oikea tapa olla sinkku, väärä tapa olla sinkku, ja sitten... on Alice. Ja Robin. Lucy. Meg. Tom. David. New York on täynnä yksinäisiä sieluja etsimässä sitä oikeaa, olkoon se rakkautta, hetken huumaa tai jotain siltä väliltä. Ja jossain pikkutuhmien tekstareiden ja yhden illan juttujen välissä näiden naimattomien täytyy oppia elämään sinkkuna maailmassa, jossa rakkauden määritelmä muuttuu jatkuvasti. Öiset seikkailut kaupungissa, joka ei koskaan nuku, eivät ole koskaan olleet näin hauskoja.

Tunsin oloni hiukan alakuloiseksi käydessäni lunastamassa varaamani lipun tähän elokuvaan. Koko muu sali näytti pelkkää vihreää. Olin jo aivan varma, että istun todella maanantai-iltana yksin tyhjässä elokuvateatterissa katsomassa elokuvaa nimeltä How to be Single ja meinasin tirauttaa muutaman kyyneleen ihan vahingossa pohdiskelujeni ohella. Ei siis sillä että sinkkuna olemisessa olisi mitään pahaa, mutta koko mielikuva sai minut jotenkin alakuloiseksi, haha.
Lopulta kyllä saliin ilmestyi lisäkseni muutama muukin ja päätin vain ( taas vaihteeksi ) nauttia omasta hyvästä seurastani ja elokuvasta.

Leffa päättikin sitten startata Martin Solveigin Intoxicated:illa, mikä kyllä kertoi minulle jo että nyt sitä mennään ja hyvää on tulossa. Tässä kyseinen jumputus;


Muutenkin aivan ensimmäisenä on kehuttava aivan loistavia musiikkivalintoja. Tästä ei todellakaan kokonaista scorea voi poimia, vaan leffaa siivitti viimevuoden suurimmat listahitit, muutaman vanhemman niitä loistavasti täydentäessä. Aviciitakin korvani ehtivät poimia muutaman sekunnin verran ja sekös sai hymyn korviin.

Juonellisesti leffa uppoaa perus komedialeffojen riviin oikein sulavasti. Ei mitään ihmeellistä tai maata mullistavaa, mutta hyvä niin. Neljä sinkkunaista, joista kolme taistelee sen oikean löytämisen kanssa ja yhtä ei todellakaan voisi vähempää kiinnostaa miehet muuna hyödykkeenä kuin viihteenä.
Loppupeleissä koko kaksituntinen juostiin bileiden ja eri miesten välillä. Viina virtasi ja suhteet kariutuivat eheytyäkseen jälleen. Näin esitelmän New Yorkin miestarjonnasta suolapähkinöillä esitettynä. Oli kyllä oikein viihdyttävää.

Näyttelijävalinnoista Rebel Wilson on tämän elokuvan ehdoton tähti. Robinin rooli oli hyvin samankaltainen Pitch Perfectien Fat Amyyn verraten ja sellaiset roolit sopivat Rebelille kyllä kuin nenä päähän.
Dakota Johnsonia oli virkistävää nähdä Alicena, vaikka hänestäkin osasin kyllä bongata monia tuttuja piirteitä FSOG:n Analta. Näyttely oli kuitenkin uskottavaa ja samaistuttavaa, joten ei isommin tästäkään valitettavaa. Rakastin Alicen asuvalintoja ja asuntoa. Niin minua. Ah.
Anders Holm toi Tomina tarpeellisen määrän silmänruokaa katsojalle ja oli kyllä elokuvassa vilisevistä miesehdokkaista ehdoton suosikkini. Yritin mielessäni parittaa hänet jokaisen mainitun sinkkunaisen kanssa, mutta en osunut epäilyistäni huolimatta lähellekkään oikeaa. Höh. 

Jos miinuksia kaivamalla kaivetaan, on hetkellisesti tylsähköt kohtaukset ja ärsyttävän ex-poikaystävä Joshin naama ruudussa mainittava. Oli nimittäin harvinaisen ärsyttävä tyyppi. 

Ajatukseni lyövät taas kerran tyhjää. How to be Single on erittäin hyvää viihdettä. Nauroin ääneen monen monta kertaa ja onnistuin jopa kerran pudottamaan vesipulloni meluisasti lattialle. 
Alicen ja kumppaneiden elämän oppitunnit sinkkuuden hienoudesta kyllä muistuttivat itsellekin, että on tärkeää osata olla itsensä kanssa. Yksin. 
Sen isompaa teemaa en oikein osaa nyt poimia, katsoin koko elokuvan todella aivot täysin narikassa.

Ei tästä tule mitään. Hauska ja toimiva elokuva, mahtavat biisivalinnat. Käväiskää katsomassa.


ARVIO   4/5

Heti leffan jälkeen olisin sanonut jopa 6/5, niin fiiliksissä olin. Nyt kuitenkin taas mieli kirkkaana, se saa neljä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti